Tarvaalan Maamieskoulun vihkiminen 1867

Kirje Saarijärveltä 2. joulukuuta: Tarvaalan Maamieskoulun vihkiminen

Viimeisenä päivänä marraskuuta 1867 pidettiin Tarvaalan maatalouskoulussa – yleisemmin Opistoksi kutsuttu – yksinkertainen juhlallisuus koulun käyttöön vihkimiseksi. Paikalle olivat kokoontuneet pitäjän herrat ja muutamia rouvashenkilöitä, sekä rahvasta ympärysseuduilta. Lisäksi tilavan salin seiniä koristi sivustaseuraava ihmisjoukko, kuten tällaisissa tilaisuuksissa yleensäkin. Aivan erikoista oli, että paikalle oli ilmaantunut vain muutamia maanviljelijöitä, vaikka tällaisen tilaisuuden luulisi heitä erityisesti kiinnostavan. Asiasta vielä huomionarvoisemman teki se, että uteliaisuus juurikin on erityinen luonteenpiirre näiden alueiden rahvaan keskuudessa. Voi toki olla, että kirkolla samanaikaisesti järjestetty kuntakokous riitti tällä kertaa tyydyttämään tämän tarpeen.

Juhlan avasi rovasti C.C. Stenius rukouksella sekä lyhyellä puheella, jossa rahvaalle osoitettiin kyseisenkaltaisen laitoksen merkitys erityisesti sille paikkakunnalle, jolta opiskelijoiden rivit pääsääntöisesti tullaan rekrytoimaan – anteeksi ruma sana[US1] ! Tämän jälkeen koulun johtaja, herra O.W. Wadenstjerna, piti esitelmän, joka käsitteli sitä matalaa näkemystä, joka maataloudesta maassamme yleisesti vallitsee, sekä tarvittavista parannuskeinoista. Kouluun palkattu opettaja, herra H. Ruth, esiintyi tämän jälkeen, ja puhui mekaniikan ja kemian merkityksestä maanviljelykselle. Viimeisenä puhujakorokkeelle astui maanviljelijä Matti Taipale, joka rahvaan puolesta vastasi edellä mainittuihin puheisiin, ilmaisten tyytyväisyytensä kyseisenkaltaisen koulun perustamiseen tällaiselle monin tavoin huomiotta jätetylle maaseutupaikkakunnalle.

Myöhemmin päivän mittaan pidettiin monia puheita ja kohotettiin monia maljoja niin koulun kuin sen johtajien menestykselle ja viihtymiselle jne. jne. Erityistä vastakaikua herätti malja Vaasan rouvashenkilöille heidän sankarillisesta päätöksestään ostaa kahden vuoden ajan pelkästään kotimaisia vaatetuotteita, mitä suositeltiin sitten myös rouville kaikissa maankolkissa. Jokainen läsnäolijoista tulee epäilemättä pitkään muistamaan tämän näille seuduille niin merkityksellisen päivän.

Käytämme tässä hyväksemme tilaisuuden korjata edellisen luvun (painoksen?) virheellisen tiedon liittyen koulun oppilasmäärään. Tässä maatalouskoulussa tulee nimittäin vastedes säännöllisesti opiskelemaan kaikkiaan 20 oppilasta, 16 miespuolista ja 4 naispuolista, mutta ensimmäisen vuoden ajan opetuksesta tulee nauttimaan vain 10-12 miespuolista ja 2-4 naispuolista oppilasta.

Katso kuva alkuperäisestä artikkelista

Tervetuloa Tarvaala 150 vuotta pääjuhlaan la 9.9. klo 13 Biotalouskampukselle! Juhlapaikkana on ForesTori -rakennus, osoitteessa Tuumalantie 17 b, 43130 Tarvaala, Saarijärvi.


Tarvaalan kampuksen 150-vuotista historiaa juhlitaan 8.-9.9.

Tarvaalassa juhlitaan luonnonvara-alan opetuksen 150-vuotista historiaa ja valoisaa tulevaisuutta 8.-9.9.2017.

Päivien aikana järjestetään Biotalouskampuksen alueella monenlaista toimintaa.

Pe 8.9. klo 10 – 18 Avoimissa ovissa voit tutustua mm. työnäytöksiin (perinne- ja työkonenäytökset), maaseutukulttuuriin, kotieläinpihaan, osallistua työpajoihin ja opastettuun kosteikkokierroksiin, maa- ja metsätalouden koneisiin ja laitteisiin, yhteistyökumppaneihimme. Kampukselta löytyy myös ruokailu- ja kahvittelupisteet.

Perjantaina esittäytyy myös 110 -vuotias Suomenhevonen.

La 9.9. klo 9 – 16 Avoimien ovien lisäksi esittäytyvät koirat ja agility. Ohjelmaa on lisäksi tarjolla seuraavasti:

Klo 9 – 15 Seudullista satoa lähiruokatori:
• paikallisia tuotteita myynnissä

Extrat:
• Kokkikisa, jossa mittaa toisistaan
ottavat tunnetut paikalliset asukkaat!
• Toveritupa: Entisten ja nykyisten opiskeli-
joiden ja henkilökunnan kohtaamispaikka
• Yhteistyökumppaneiden päivä

Klo 13 .00 Pääjuhla Forestorissa, avoin kaikille

Klo 14.30 Juhlakahvit, avoin kaikille

Tervetuloa mukaan tapahtumiin!

Katso tarkempi ohjelma ja ilmoittaudu pääjuhlaan 27.8. mennessä

Osoite: Tuumalantie 17 ja Uuraistentie 240, 43130 Tarvaala, Saarijärvi


Biotalouden kehittämisen ylempään AMK -tutkintoon 5 paikkaa tarjolla

Lisähaussa on tarjolla vielä 5 paikkaa Biotalouden kehittämisen YAMKiin! Hae Opintopolussa välillä 3.7. – 9.8.

Tutkinto on tarkoitettu biotaloudesta kiinnostuneille, joilla on joko luonnonvara-alan tai muu korkeakoulututkinto (insinööri, tradenomi, restonomi) sekä vähintään kolme vuotta työkokemusta. Opi ennakoimaan biotalousalan kehitystä sekä kehittämään alan yritystoiminnan toimintamalleja omalla alueellasi!

Koulutuksessa kehität asiantuntijuusosaamistasi osana moniammatillista tutkivan oppimisen tiimiä. Perehdyt biotalousalan elinkeinotoiminnan muutosta ja kasvua edistävien palvelujen, prosessien ja toimintamallien kehittämisen ja uudistamisen menetelmiin. Osaat huomioida työssäsi niin ekologiset, teknologiset, taloudelliset kuin kulttuurilliset ja sosiaaliset näkökulmat.

Opit ennakoimaan biotalousalan kansallista ja kansainvälistä kehitystä. Kehität alan yritystoiminnan malleja oman organisaatiosi tarpeisiin perustuen. Kykenet toimimaan biotalousalan asiantuntijana sekä kehittämistoiminnan koordinaattorina niin julkisissa kuin yksityisissä organisaatioissa.

Lue lisää koulutuksesta


Uusi erikoistumiskoulutus biotalouden tarpeisiin

Luonnonvara-alalla toimivat kymmenen ammattikorkeakoulua ja kaksi yliopistoa ovat sopineet biotalouden erikoistumiskoulutuksesta, joka on kehitetty työ- ja elinkeinoelämän kanssa kehittyvän biotalouden tarpeisiin. Biotalouden erikoistumiskoulutusta tarjotaan vuodesta 2018 alkaen eri puolilla Suomea.

Erikoistumiskoulutusten tavoitteena on parantaa työelämässä toimivien asiantuntijoiden osaamista erityisesti korkeakoulujen tarjoamalla tutkimus- ja kehittämisosaamisella.

Biotalous on keskeinen voimakkaasti kehittyvä ala, jolla toimivien asiantuntijoiden osaamisesta tulee huolehtia. Biotaloudessa hyödynnetään uusiutuvia luonnonvaroja kehittämällä ja ottamalla käyttöön niihin liittyviä innovaatioita, uusia prosesseja ja teknologioita. Samalla edistetään muutosta kohti uusiutuvien luonnonvarojen käyttöä uusiutumattomien sijaan.

Biotalouden erikoistumiskoulutusta valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä työ- ja elinkeinoelämän kanssa yhteisissä työpajoissa, teemahaastatteluin ja kattavalla sähköisellä kartoituksella. Tavoitteena oli hahmottaa biotalouden kehityspolut ja se uusi osaaminen, jota elinkeinoelämä tarvitsee näillä reiteillä edetäkseen.

Biotalouden erikoistumiskoulutuksesta ovat sopineet Hämeen ammattikorkeakoulu, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Karelia-Ammattikorkeakoulu, Lapin ammattikorkeakoulu, Oulun ammattikorkeakoulu, Savonia-Ammattikorkeakoulu, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Tampereen ammattikorkeakoulu ja Yrkeshögskolan Novia. Helsingin yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto ovat allekirjoittaneet vastaavan sopimuksen.

Biotalouden erikoistumiskoulutusta tullaan tarjoamaan 30 opintopisteen kokonaisuutena työ- ja elinkeinoelämälle vuodesta 2018 alkaen. Yhteistyöosapuolet järjestävät erikoistumiskoulutusta aluepainotteisina toteutuksina Etelä-Suomessa, Pohjois-Suomessa, Itä-Suomessa ja Keski-Suomessa.

Lisätietoja biotalouden erikoistumiskoulutuksesta Keski-Suomen osalta antaa:

Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyrki Kataja, 040 566 1034, jyrki.kataja(at)jamk.fi


Uutta opetusteknologiaa esitellään 18.5. Biotalouskampuspäivässä

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu ovat kehittäneet uusia menetelmiä biotalousalan koulutuksen edistämiseksi. Toteutukset tukevat vahvasti ammatillisen koulutuksen reformin tavoitteita. Kehitystyötä on tehty Biotalouskampuksen osaamisalusta (BIOTAR) -hankkeessa.

Uusiin toteutuksiin on mahdollista tutustua Biotalouskampuspäivän yhteydessä 18.5.2017 klo 10.30 Biotalouskampuksen uudessa ForesTori -rakennuksessa, osoitteessa Tuumalantie 18, 43130 Tarvaala.

Metsäkoneopetuksessa haasteena on useissa kohteissa eri puolilla maakuntaa toimivien opiskelijoiden ohjaus. Kouluttajan aika ei aina riitä yksilölliseen ohjaukseen. Uuden mallin mukaisesti metsäkone on varustettu kameroin ja tiedonsiirtovälinein, jolloin ohjaus tapahtuu verkon kautta. Menetelmä tulee mullistamaan työssäoppimisen ohjauksen, kun opetushenkilöstö voi paikasta toiseen siirtymisen sijasta ottaa yhteyden opiskelijaan verkon välityksellä. Metsäkoneen työskentelyä ja kuljettajan toimintaa voidaan seurata reaaliajassa samanaikaisesti.

– Ratkaisu etäohjaukseen löytyi turvakameroista, joita sijoitettiin koneeseen kolme. Kamerat kytketään tallentimeen, jonka kautta niiden kuvaa voidaan seurata matkapuhelinverkon yli reaaliajassa. Opiskelija voi koostaa ennalta annettujen tehtävälistojen mukaan videon, jolla hän osoittaa niin itselleen kuin kouluttajalle kehittymistään. Videota voidaan käyttää myös osana ammattiosaamisen näyttöä sekä opetusta. Ongelmatilanteissa opiskelija voi ottaa yhteyttä kouluttajaan matkapuhelimella ja kysyä neuvoja. Samanaikaisesti kouluttaja pystyy ohjaamaan opiskelijaa omasta sijainnista riippumatta kuvayhteyden välityksellä. Järjestelmä on asennettu kahteen POKEn metsäkoneeseen, kertoo POKEn Luonnonvara- ja ympäristöalan koulutusjohtaja Pekka Janhonen.

Metsäopetuksessa puunkorjuun laadulla on erittäin suuri merkitys. Opiskelijoiden on päästävä työelämän edellyttämään laatuun nopealla aikataululla. Opetuksessa käytetäänkin samankaltaisia menetelmiä kuin työelämässä työn laadun varmistamiseksi. Korjuujäljen mittaukseen opiskelijoille ja metsäalan ammattilaisille kehitettiin älypuhelin sovellus ”Korjuujälki” yhteistyössä Nosteco Oy:n kanssa. Ohjelmiston avulla opiskelija tallentaa säännöllisesti korjuujäljen mittaukset sovelluksella. Sovelluksesta voidaan nähdä raportit toteutuneesta laadusta ja opiskelijan kehittymisestä. Ohjelmiston periaatetta voidaan hyödyntää jatkossa myös metsäsertifioinnin edellyttämään eri työlajien laadun omavalvontaan. Sovellus tulee saataville android versiona GooglePlay kauppaan.

Biotar -hanke on Keski-Suomen maakuntaliiton rahoittama hanke, jossa on mukana useita biotalousalan yrityksiä.

Lisätietoja:
Pekka Janhonen, koulutusjohtaja, 0400 542 031, POKE Luonnonvara- ja ympäristöala
Reaaliaikainen etäpohjaus: Pertti Saarinen, kouluttaja, 040 6386 015, POKE Luonnonvara- ja ympäristöala
Ohjelmisto: Matti Puttonen, kouluttaja, 0400-322 208 sekä Tomi Rahkonen, kouluttaja, 040 1431 672, POKE Luonnonvara- ja ympäristöala
Markku Paananen, asiantuntija, 0400 121 989, JAMK Biotalousinstituutti

 


Biokaasun avoimet ovet – iltapäivä 12.5.

Tule tutustumaan biokaasulaitoksiin ja biokaasuautoiluun sekä keskustelemaan biokaasun mahdollisuuksista Keski-Suomessa Pe 12.5. klo 12:00 – 15:00. Tilaisuudessa on mahdollisuus vierailla Metener Oy:n biokaasulaitoksilla ja samalla tutustua biokaasuautoihin Laukaan Leppävedellä. Mustankorkealla pääset ohjatulle kierrokselle BioGTS:n rakenteilla olevaan biokaasulaitokseen.

Metenerin laitokseen ja biokaasuautoihin voit tutustua Kalmarin tilalla vapaasti klo 12:00 – 15:00 välillä.
Osoite: Vaajakoskentie 104, Leppävesi.

Mustankorkean laitokseen tutustuminen vain ennakkoilmoittautumisten kautta, sillä paikkoja on rajoitetusti. Esittelykierrokset järjestetään klo 13:00 ja 15:00.

Ilmoittautumiset Mustankorkean vierailulle:

joona.luomala(at)biogts.com tai 045 606 2723

Lisätietoja tapahtumasta ja hankkeesta:

jaakko.tukia(at)jamk.fi tai 0400 813 229
jamk.fi/bika

Tapahtuman järjestää Jyväskylän ammattikorkeakoulun Biotalousinstituutin ja Luonnonvarakeskuksen biokaasusta liiketoimintaa ja –verkostoja Keski-Suomeen (BiKa) -hanke yhteistyössä Metener Oy:n, BioGTS Oy:n ja Veljekset Laakkonen Oy:n kanssa.


Metsä antaa elämyksiä -seminaari 22.4. Jyväskylässä

Virkistys, hyvinvointi, superfood ja monet muut metsän mahdollisuudet!

Sykettä Keski-Suomen metsiin -hanke järjestää Jyväskylän Paviljongin auditorio Wivissä la 22.4. seminaarin, jossa tuodaan esille metsiemme monimuotoiset mahdollisuudet niin sinulle, minulle kuin meille kaikille! Seminaari on osa Metsämme 2017 tapahtumaa, joka on avoinna kaikille aiheesta kiinnostuneille 21.-22.4.2017.

Seminaari on maksuton.

Päivän aikana kuullaa mm. seuraavista aiheista:

  • Metsän merkitys minun elämässäni
  • Metsän hyvinvointihyödyt ja virkistysmahdollisuudet
  • Metsäluontommeko kiinnostaisi matkailijaa?
  • Riistatalouden mahdollisuudet osana metsien moninaiskäyttöä
  • Keskisuomalaisia retkikohteita luontokuvaajan ja retkeilijän silmin
  • Luonnontuotealan mahdollisuudet
  • Metsien luomu -sertifioinnilla keräilytuotteille markkina-arvoa

Tutustu tarkempaan ohjelma-aikatauluun ja ilmoittaudu mukaan!

Sykettä Keski-Suomen metsiin hanketta rahoittaa EU:n maaseuturahasto.


Yritykset ja organisaatiot: Tervetuloa Biotalouskampuspäivään 18.5.

Kutsumme yritykset ja organisaatiot tutustumaan Saarijärven Tarvaalassa sijaitsevaan Biotalouskampukseen ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin.

Teillä on mahdollisuus varata ennakkoon henkilökohtainen keskusteluaika Biotalouskampuksen asiantuntijoilta liittyen alueelle sijoittumiseen ja palvelutoimintaan klo 12 alkaen.

Ohjelma

Klo 10 Tietoisku: Sijoitu Tarvaalaan, Timo Rusanen, Saarijärven kaupunginjohtaja
  • Yritystalo ja yrityspuisto
  • Alueen palvelut yrityksille
Klo 10.30 Tietoisku: Kampuksen mahdollisuudet
  • Laboratoriotoiminta, Pekka Äänismaa, Biotalousinstituutin johtaja, JAMK
  • Biotalouslogistiikan oppimisympäristö ForesTori, Pekka Janhonen, koulutusjohtaja, POKE
  • Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta alueella
  • Synergiaa ja yhteisöllisyyttä
Klo 11.30 Lounas Saarijärven kaupunginjohtajan kanssa (ennakkoilmoittautuminen)

Klo 12 alkaen yritys/organisaatiokohtaiset keskustelut ennakkoilmoittautumisten mukaan

Päivän aikana on mahdollisuus tutustua kampusalueeseen ja siihen liittyviin suunnitelmiin klo 10-14 välillä.

Osoite: Tuumalantie 17, 43130 Tarvaala.

Ilmoittaudu mukaan kutsuvierastilaisuuteen, kaupunginjohtajan tarjoamalle lounaalle tai varaa aika henkilökohtaiseen keskusteluhetkeen 12.5. mennessä: tanja.minkkinen(at)jamk.fi tai 0400 583 455.

Lämpimästi tervetuloa!


Kunnissa päätetään pieneneekö fossiilitalous

Kuntien energiaratkaisuilla on kauaskantoisia vaikutuksia Suomen talouteen sekä rooliin ilmastonmuutoksen torjunnassa. Kestävän bioenergian merkitys korostuu kunnissa entisestään, kun ilmastopäästöjä vähennetään korvaamalla fossiilisia energianlähteitä. Kotimaisen puun, biokaasun, turpeen ja jätteen energiakäyttöön perustuvalla lähienergialla saadaan kunnissa eurot paikallistalouden kiertoon ja tuetaan samalla alueiden elinvoimaisuutta sekä omavaraisuutta.

Bioenergia ry korostaa, että kunnissa tehdään paljon merkittäviä päätöksiä, jotka liittyvät energia-alaan ja kotimaisen energian käyttöön. Yhdistys on muodostanut omat viestinsä kuntavaaleihin ja laatinut kuntapäättäjiä varten materiaalin siitä, miten kotimaista energiaa voi omassa kunnassa edistää. 16.3.2017 julkaistun selvityksen mukaan suuri osa suomalaisista kuntapäättäjistä haluaa lisätä kotimaisten bioraaka-aineiden käyttöä.

Kaukolämpöyhtiöiden polttoainevalinnat, kuntien rakennusten lämmitystavat, joukkoliikenteen ratkaisut, metsien ja maiden käyttö sekä monet muut valinnat vaikuttavat ratkaisevasti siihen, mistä kunnan energiapaletti koostuu.

Kuntien energiaratkaisuissa avainasemassa ovat päästöjen vähentäminen ja paikallistalouden kehittäminen, jonka lähtökohtana on kestävä energiantuotanto. Kestävä kotimainen energiantuotanto työllistää suomalaisia välittömästi ja välillisesti, myös alueilla, joilla työpaikkoja on rajallisesti.

Vaihtoehtoja liikenteeseen ja rakentamiseen

Liikenteessä tarvitaan yhä enenevässä määrin vähäpäästöisiä ratkaisuja, kuten sähköautoilu, biokaasu ja uusiutuvat polttoaineet. Kunnissa tulee voida vaikuttaa siihen, mitkä ratkaisut soveltuvat parhaiten omaan aluetalouteen paikalliset olosuhteet huomioiden.

Myös puurakentamisen lisääminen tarjoaa kunnille keinon edesauttaa paikallistaloutta vähäpäästöisesti. Huomiota tulee kiinnittää lisäksi puurakentamisen kasvun yhteydessä syntyvien sivuvirtojen lisääntymiseen ja viime kädessä mahdollistaa niiden energiakäyttö.

Paikallisissa ratkaisuissa on tärkeää ottaa huomioon myös sähkön toimitusvarmuus. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto on energiatehokas tapa tuottaa kunnassa lämmön ohella sähköä. Yhteistuotannon aseman vahvistaminen lisää alueen valmiustilaa odottamattomissa tilanteissa.

Lisätietoja: Harri Laurikka, toimitusjohtaja, Bioenergia ry, 040 163 0465

Katso esitys: Kuinka_voit_edistaa_kotimaista_energiaa_kunnassasi

Bioenergia ry:n tiedote 18.3.2017


Biotalouskampus mukana Yhdessä enemmän -messuilla 11.3.

Tule tutustumaan Biotalouskampukseen ja sen tarjoamiin koulutuksiin, palveluihin ja hanketoimintaan Saarijärven monitoimitalolle la 11.3. klo 10-16 välillä! Osastomme numero on 14. Yhteisellä osastolla esittäytyvät JAMK ja POKE.

Messuilla esitellään saarijärveläistä yrittämistä ja osaamista, harrastustoimintaa ja monipuolisia mahdollisuuksiamme. Messujen yhtenä teemana tänä vuonna on Suomi 100 vuotta.  Messuilla kohtaavat saarijärveläiset yritykset ja toimijat, siellä on myös hyvä luoda kontakteja.

Tervetuloa!